Ihmisiä ja luontoa kunnioittaen

Hukkapuusta hiilivarasto – Hiil Oy tuo perinteen nykypäivään

Laatupiha Podcastin tuoreessa jaksossa Minna Harju keskusteli Jukka Tuhkasen kanssa siitä, miten hukkapuusta voi syntyä ekologinen ja kaunis rakennusmateriaali. Jukka edustaa Hiil Oy:tä, yritystä, joka on onnistunut yhdistämään japanilaisen perinteen, suomalaisen sahateollisuuden sivuvirrat ja kiertotalouden periaatteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuloksena on hiilletty puu, jonka käyttöala ulottuu pihoista ja terasseista aina julkisiin rakennuksiin ja kansainvälisiin projekteihin.

Puuartistin juurilta teolliseen mittakaavaan

Hiil Oy:n tarina alkaa Puuartistista, yrityksestä, joka toteutti uniikkeja kaluste- ja tilaprojekteja arkkitehtien kanssa. Puuartisti hyödynsi luonnosta löytyneitä, usein vaikeita materiaaleja, kuten myrskypuita ja suosta nostettuja juurakoita. Tämä asenne – nähdä hukka ja virhe arvona – siirtyi myös Hiil Oy:n perustajiin Miikka ja Joona Kotilaiseen. Heidän ajatuksensa oli yksinkertainen: mitä jos rakennusteollisuuden hylkäämä muottipuu saisi uuden elämän hiillettynä? Ajatus laajeni kokeilusta liiketoiminnaksi, ja vuonna 2023 syntyi Hiil Oy.

Hiilletty puu – perinne Japanista, potentiaali Suomesta

Hiilletty puu ei ole uusi keksintö. Japanissa yakisugi-menetelmä on ollut käytössä vuosisatoja. Pinta poltetaan mustaksi hiileksi, jolloin se saa luonnollisen suojan kosteutta, hometta ja lahottajia vastaan. Hiil Oy soveltaa samaa periaatetta, mutta modernilla tuotantoteknologialla ja kiertotalouden logiikalla. Hiilletyn puun pinta voi olla syvän musta, pesty tai harjattu, ja lopputulos vaihtelee terassille sopivasta elävästä rakenteesta sileään, arkkitehtoniseen julkisivuun.

Yksi merkittävä etu on käyttöikä. Kun pinta suojataan pellavaöljyllä, laudat kestävät vuosikymmeniä, jopa puoli vuosisataa. Huoltotarve on vähäinen, ja patinoituminen tapahtuu luonnollisesti ja kauniisti.

Kiertotaloutta koko ketjussa

Hiil Oy ei tyydy pelkkään puun hiilletämiseen. Prosessi on hiottu niin, että hukkaa ei synny juuri lainkaan. Sahateollisuuden oksaiset ja värivirheelliset sivutuotteet otetaan käyttöön, hiilipöly kerätään biohiileksi, pesuvesi kierrätetään ja pigmentit erotellaan uudelleen hyödynnettäviksi. Kun energia ohjataan kaukolämpöön, koko ketju tukee ajatusta resurssien maksimaalisesta hyödyntämisestä.

Tämä näkyy myös ympäristövaikutuksissa. Jokainen hiilletty lauta on hiilivarasto, joka sitoo hiiltä käyttöikänsä ajan. Näin Hiil Oy ei ainoastaan vähennä jätteitä, vaan myös kasvattaa rakennettuun ympäristöön sidottua hiilimäärää.

Monipuoliset käyttökohteet

Hiil Oy:n tuotteita löytyy niin pihoilta, terasseilta kuin saunoistakin. Harjattu pinta on erityisen suosittu, sillä se on kestävä ja miellyttävä jalalle. Ulkoverhouksissa syvän musta hiilipinta toimii näyttävänä ratkaisuna, joka erottaa rakennuksen ympäristöstään mutta sulautuu silti luontevasti maisemaan.

Julkisissa kohteissa materiaali on saanut jalansijaa: Tikkurilan pelastusasema on verhoiltu hiilletystä puusta, ja Pahkakosken tuulivoimapuiston huoltorakennukset kestävät sääolosuhteita hiilipinnan suojassa. Kuusjärven resortin savusaunat ja Metsähallituksen ekologinen mökkiprojekti Sallassa ovat puolestaan esimerkkejä siitä, miten materiaali sopii myös perinteisiin ja luontomatkailuun.

Asiakkaiden toiveista mallistoihin

Alkuvaiheessa Hiil Oy tarjosi jopa 750 eri värivaihtoehtoa, mutta käytäntö on osoittanut, että valikoimaa kannattaa selkeyttää. Nyt tarjolla on kaksi päämallistoa: Iki-mallisto, joka nojaa luonnollisiin sävyihin, ja Hetki-mallisto, jossa sävyt luodaan pigmenttien avulla. Asiakkaiden tarpeet huomioidaan yhä räätälöidysti, mutta pääpaino on suosituimmissa väreissä.

Hiil Oy:n filosofia korostaa luonnonmateriaalin yksilöllisyyttä. Laudat eivät ole identtisiä, ja se on osa materiaalin viehätystä. Siinä missä teollinen tasalaatuisuus voi olla steriiliä, hiilletyssä puussa jokainen lauta on oma yksilönsä.

Kotimaan markkinat ja kansainvälinen kiinnostus

Suomessa vastaanotto on ollut ennakkoluuloton. Piharakentajat, suunnittelijat ja yksityisasiakkaat ovat ottaneet materiaalin omakseen, ja musta hiilipinta on noussut trendiksi pihoilla ja rakennuksissa. Rakennusteollisuuden isot toimijat eivät alkuun lähteneet mukaan, mutta sahojen sivuvirrat tarjosivat vakaamman pohjan tuotannolle. Suomessa syntyy vuosittain yli miljoona kuutiota hukkapuuta, joten raaka-ainetta riittää.

Kansainvälisesti kiinnostusta on Ruotsista, Norjasta ja Keski-Euroopasta. Myös Lähi-idässä on kysyntää, vaikka puu materiaalina on siellä vähemmän tunnettu. Haasteena ovat kovat ilmasto-olosuhteet, mutta toisaalta suurhankkeet ja kestävän rakentamisen trendit luovat mahdollisuuksia.

Visio tulevaisuudesta

Jukka Tuhkanen kiteyttää Hiil Oy:n vision kolmeen sanaan: ekologisuus, esteettisyys ja kestävyys. Yrityksen tavoitteena on, että hiilletty puu nähdään yhtä luontevana valintana kuin lämpöpuu tai maalattu paneeli. Tulevaisuuden kohteita voivat olla koulut, päiväkodit, kansallispuistojen pitkospuut ja modernit arkkitehtoniset julkisivut.

Yhtä lailla tavoite on kasvattaa tietoisuutta siitä, että hukkapuu ei ole jätettä vaan arvokasta raaka-ainetta. Kun rakennusteollisuuden sivuvirrat otetaan käyttöön, voidaan rakentaa kauniita, kestäviä ja ilmastoa säästäviä ratkaisuja.

Yhteenveto

Hiil Oy:n tarina on esimerkki siitä, miten perinteinen menetelmä voi saada uuden elämän, kun se yhdistetään kiertotalouteen ja moderniin tuotantoon. Laatupiha Podcastin keskustelussa Minna Harjun ja Jukka Tuhkasen välillä korostui ajatus, että todelliset innovaatiot syntyvät usein yksinkertaisista havainnoista: jätepuu voi olla ratkaisu, ei ongelma.